Hallan tupa – juhla-, kokous- ja kotiseututalo

Hallan tupa

Kotiseutumuseon alueella sijaitseva suuri jyhkeä paritupa Hallan tupa on juhla-, kokous-, ja kotiseututalo. Talo sijaitsee kirkonkylän keskiössä kirkon vieressä. Rakennus on ulkoapäin mitattuna 9 m leveä ja 28 m pitkä. Talossa on kaksi suurta tupaa, iso keittiö ja tupien välissä kookas eteinen eli porstua. Perhe-, ym. juhlia varten talossa on varauduttu laitoskeittiöllä ja 200 hengen astiastolla sekä valkoisin juhlaliinoin.
Hallan tupa peruskorjattiin täydellisesti 2018-2020 perustuksista vesikattoon, myös piha salaojitettiin. Peruskorjauksen suunnitteli arkkitehti Hilja Moilanen ja se toteutettiin Leader-rahoituksella ja noin 10 000 talkootunnilla. Peruskorjauksen tavoitteet olivat kosteusvaurioiden korjaaminen, esteettömyys ja vanhan arvorakennuksen kunnioittaminen.
Hallan tupa syntyi, kun 1620 Pieksämäen Venetmäessä sijainnut jättisuuresta Vierun talosta lohkaistiin Tapanitapanintyttärelle (s.1600) ja hänen puolisolleen Eerikki Hämäläiselle 800 ha:n tila Armisveden ja Suoliveden väliseltä kannakselta. Sinne he rakensivat savutuvan. 1750 tuvassa asui jo noin 30 henkeä, oli rakennettava toinen tupa. 1851 tupien välinen sola katettiin ja rakennettiin porstuanpohjakamarit, ja uudet savupiipulliset uunit. Vanhan tuvan uuni siirrettiin keskemmälle tupaa ja sen taakse tuli kaksi kamaria. 1967 prof. Erkki Ala-Könni ja hankasalmelainen kauppias Veijo Liimatainen löysivät pian uudisrakentamisen alle jäävän Vanha-Hallan talon ja hieroivat kauppaa talon isännän Martti Kauppisen kanssa. ”Polttopuun hinnalla kotiseutuyhdistys osti talon”, totesi isäntä. Suuri hirsinen kolmen vuosisadan paritalo rakentui uudestaan 1967-1979 museokylään. Aivan 1851 malliin sitä ei rakennettu uudelleen, esim. 1600-luvun tupaan ei tehty kamareita. Porstuanpohjakamareissa toimii moderni pitokeittiö. Siperianlehtikuusesta rakennetut keittiön portaat ja invaluiska mahdollistavat huonompijalkaisenkin pääsemisen taloon, korkeat kynnykset poistettiin ja sisälle tuli myös invawc, jossa myös vauvanhoitovarustus. Komea talo huokuu historiaa ja tunnelmaa.

Hallan_uuni_JiriHalttunenHallan tupa on tunnelmallinen mahtavine hirsiseinineen, suurine uuneineen ja takkoineen. Talon pihapiiri rajautuu museokylän hirsisillä rakennuksilla idylliseksi ja rauhalliseksi 1700-1800 –luvun hankasalmelaiseksi talonpoikaiseksi pihapiiriksi. Aivan museokylän vieressä sijaitsee 1892 valmistunut J. Stenbäckin suunnittelema Suomen suurimpiin kuuluva puukirkko.

Hallan tupa, Vanha-Hallan päärakennus, siirrettiin Hankasalmen museokylään vuonna 1966 Armisveden rannalta, Suolivedeltä. Vanha-Halla oli paikkakunnan vanhimpia sukutiloja ja on mainittu Savon talonpoikien maanomistuksen luettelossa jo vuonna 1561. Suuri ja komea piiluhirsinen talo on rakennettu kahdessa osassa; kirkonpuoleinen tupa on 1600-luvulta, kun Venetmäen Kauppiset alkoivat asuttaa Vanha-Hallan tupaa. Toinen tupa tuotiin 1700-luvulla Pieksämäen puolelta, joten sekin on varmaan 1600-luvun tuotetta. Hallan oikeanpuoleisen tuvan pihanpuolen kattohirteen hakattu vuosiluku 1851 on suuren remontin muistoksi. Silloin rakennettiin korsteenit, eli talo muutettiin uloslämpiäväksi. Hallan tuvan nimeksi voisi ajatella pikemmin Hallan talo, koska talossa on kaksi suurta tupaa, suuri eteinen ja isot keittiötilat. Hallan tupa nimi kantaa kuitenkin Hallan tilan vuosisataista historiaa.

Hallan tupa on vuokrattavissa juhlatilaisuuksiin ja kokouksiin maalis-joulukuussa. Vuokrausohjeet löytyvät täältä.