Savusauna

Sauna on suomalaisille erittäin tärkeä. Museokylän savusauna on 1900-luvun alkupuolelta ja siirretty museokylään Hankasalmen savonpuolelta Sauvamäen Kuuselan tilalta. Saunassa on ruohokatto, jonka arveltiin olevan vähemmän tulelle altis. Savusaunoja paloi usein ja ne pyrittiin rakentamaan vähän syrjempään muista rakennuksista, kuten riihikin.

Sauvusaunaa lämmitettäessä pidetään auki räppänä, josta savu kulkeutuu ulos. Saunassa on peseydytty, lämmin höyty ja vihtominen koivuvastalla rentouttaa, irrottaa hien ja tekee hyvää hengitykselle. Saunassa on synnytty, tehty ruokaa, palvattu lihaa, hoidettu sairaita, hierottu, kupattu, pesty pyykkiä ja valmisteltu vainajat viimeiselle matkalle. Suomalaiseen juhlakulttuuriin kuului sanomimen ennen tärkeää tapahtumaa tai juhlapäivää. Perhesauna on ollut suomalaisille ominaista. 

Saunassa on myös asuttu. Se on ollut uudisaukkaiden ensimmäinen rakennus. Saunakesteille se oli koti pitkänkin aikaa. Saunakestit eli loiset olivat tilattomia ja asunnottomia. Työtä vastaan he saivat asua saunassa, huolehtia polttopuista ja saunanlämmittämisestä. Kiireaikoina kesällä he tekivät muitakin töitä.